JOENSUU / Arto Miettinen

On kulunut jokseenkin vuosi siitä, kun Viikko Pohjois-Karjalaa julkaiseva mediaosuuskunta päätti uudistaa lehden kokonaan uudenlaiseksi SDP:n alueelliseksi julkaisuksi. Päätöksen taustalla oli jo vuosikymmenen verran käyty keskustelu lehden laajentamisesta Savoon vaalipiirien yhdistyttyä vuonna 2013.

Vauhtia muutostyön purjeisiin antoi Jyväskylässä järjestetty SDP:n puoluekokous, johon piirin edustajat olivat nostaneet yhteisen lehden kärkihankkeekseen. Viimeinen siunaus ja selkänoja muutokselle oli puoluevaltuuston marraskuussa myöntämä viestintätuen korotus. Tavoitteena oli aidosti alueellinen ja avoimesti sitoutunut lehti itäsuomalaisille ihmisille.

Nyt vuoden verran ja monta vaihetta myöhemmin Viikko Pohjois-Karjala on saateltu historiaan ja uusi Itäsuomalainen näkee päivänvalon. Tämän merkityksellisen muutoksen äärellä kokoontui torstaina 26.9. joukko lehden nykyisiä ja tulevia tekijöitä Hopealahden tilalle Joensuuhun uuden lehden käynnistämistapahtuman merkeissä.

Moni paikalla ollut jakoi huolen median keskittymisestä Itä-Suomessa.

Keskittyminen huolettaa

Omaa kieltään uuden lehden merkityksestä alueellaan kertoo se, että paikalla Joensuussa oli monenikäisiä- ja taustaisia toimijoita aina Varkautta, Keitelettä ja Rautavaaraa myöten, etäyhteyksin jopa pääkaupunkiseudulta saakka.

Moni paikalla ollut jakoi huolen median keskittymisestä Itä-Suomessa, jossa Keskisuomalainen Oyj:llä vallitsee nykyisin lähes monopoliasema niin sanomalehdistön kuin radionkin puolella. Tämän katsottiin ristiinjulkaisemisen myötä latistavat ja yksipuolistavan sisältöä.

Keskustelua käytiin Itäsuomalaisen laajemmista teemakokonaisuuksista, kirjoituspalstoista sekä sosiaalisen median roolista uusien lukijoiden sisäänheittäjänä. Lehden uusi ilme sai kiitosta, samoin pienen ihmisen ja arjen näkökulma. Kasvun suuntia lehdellä nähtiin aihekohtaisesti hyvinkin laajalle alueelle.

Keiteleeltä kotosin oleva Lauri Kaunisaho (ed. vas.) vaihtoi ajatuksiaan muun muassa varkautelaisen Matti Tuovisen sekä joensuulaisen Riitta Mikkosen ja Virpi Kylmälän kanssa. Kuva: Arto Miettinen

Yhteyksiä ja eroja

Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Matti Pesonen tähdensi muutoksen tavoitteena olevan paitsi lukijakunnan maantieteellinen laajentaminen myös uudet lukijat.

Ainakin kirjoittajakunnan osalta tähän näyttää olevan hyvät edellytykset, sillä Hopealahdessa esille nousi laaja kirjo käsittelyä vaativia aiheita aina ikäihmisten asioista ympäristökysymyksiin, kansainväliseen politiikkaan, yliopistomaailmaan sekä karjalaisuuteen ja kulttuuriin.

Varsin moni katsoi jakavansa punavihreät arvot ja yhteiskunnallisen tulokulman, vaikka puoluepoliittiset taustat vaihtelivat kuten kirjoittajien kotiseudutkin. Moni allekirjoitti sen, että maakunnallisista rajoista ja eroista huolimatta monet itäsuomalaisten ihmisten haasteet ovat yhteisiä.

– Rajat ovat enemmän meidän päiden sisällä, kiteytti Keiteleen ja Joensuun välillä pendelöivä Lauri Kaunisaho, joka on kotikunnassaan mukana vihreässä politiikassa.