Me kohtaamme hankalia ja monimutkaisia asioita joka päivä, joten sillä on merkitystä, miten kommunikoimme toistemme kanssa. Politiikassa tämä korostuu erityisesti. Poliittinen keskustelukulttuuri ei ole kovin kaunista tällä hetkellä.

Onneksi voimme valita mitä suustamme tai näppäimistöltä ulos päästämme. Sanoja ja niiden takana olevia ajatuksia kannattaa pohtia etukäteen, sillä niillä on valtava merkitys. Vanhat viisaudet, ettei kannata provosoitua jos provosoidaan tai nukkua se kuuluisa yö, ovat yhä päteviä ohjeita.

Sanankäyttö on vallankäyttöä. Ei ole se ja sama, mitä ja milloin sanotaan, kuka ja kenelle sanoo, ja mitä kieltä käytämme, vai vaietaanko. Se, millaisia sanoja käytämme, vaikuttaa asenteisiimme, sitä kautta tekoihimme ja näin muihin ihmisiin.

Tutkijat ovat kautta aikojen miettineet työssään sanojen valtaa. Kuka on kirjannut ja miten eri lähteistä löytyvän tiedon, mitä on jäänyt kirjaamatta, sanomatta. Mikä on totta ja mikä sanojen tulkintaa.

Sanat ohjaavat havaintoja ja ymmärrystä; yksilöiden, yhteisöjen, yhteiskuntien. Ne rajoittavat ja sulkevat, rakentavat siiloja ja ruokkivat riitaa, lietsovat sotaa. Mutta ne myös kutsuvat mukaan ja avaavat väyliä, luovat yhteistä ymmärrystä, rakentavat rauhaa. Ei ole siis sama mitä vallanpitäjät suustaan päästävät, edes yksityishenkilöinä. Valta lisää vastuuta.

Vanhat viisaudet, ettei kannata provosoitua jos provosoidaan tai nukkua se kuuluisa yö, ovat yhä päteviä ohjeita.

Puhuessamme tai kirjoittaessamme toisillemme voimme sanavalinnoillamme vaikuttaa viestin sisältöön hyvin eri tavoin. Viestin lähettäjän sanoma voi muuttua vastaanottajan päässä jopa täysin vastakkaiseksi, jos vuorovaikutuksen viritystasot eivät kohtaa tai viestin matkalle sattuu häiriötekijöitä. Valitettavan usein haluamme ymmärtää sanat väärin, erityisesti silloin kun se ajaa omaa etuamme.

Kieli ja siihen kätkeytyneet merkitykset muuttuvat. Emme kielellä kuvaa vain ympäröivää todellisuutta, vaan aktiivisesti luomme siihen uusia merkityksiä. Tästä on hyvä esimerkki nuorten käyttämä oma kieli, joka on levinnyt SOMEn myötä sukupolven omaksi kieleksi.

Erityisesti kun puhumme lapsille on ymmärrettävä sanojen ja äänen sävyjen valtava merkitys. Sen lisäksi, että aikuinen on lapselle auktoriteetti, on puheella koko heidän elämäänsä ohjaava vaikutus. Sanojen määrällä ei niinkään ole merkitystä vaan sillä, miten lapsi ne pystyy ottamaan omikseen.

Viimeiset viikot ovat minulle osoittaneet, että aina ei löydy sanoja. Silloin pelkkä kosketus riittää tai jos se tuntuu vaikealta, hiljainen läsnäolokin on vahva viesti.

Hyvää joulunodotusta juuri sinulle.

Tuula Väätäinen

kansanedustaja (sd), Kuopio