Perussuomalaiset julistivat, että pienituloisilta leikkaaminen ja työelämän ehtojen heikentäminen eivät käy. Sotestakaan ei pitänyt leikata. Hallitusohjelmassa sitten luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa, kunhan ensin leikataan kaikkein köyhimmiltä ja sotesta, heikennetään työelämän ehtoja ja otetaan rutkasti lisää velkaa.

Orpon hallitus peri ennätyskorkean työllisyyden, jonka se on jo nyt onnistunut muuttamaan ennätyskorkeaksi työttömyydeksi. Työttömiä on nyt 290 000 eli 38 000 enemmän kuin vuosi sitten. Avoimia työpaikkoja on puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Konkurssien määrässä on tehty 2000-luvun ennätys. Hallitus ottaa uutta velkaa enemmän kuin paljon parjattu Marinin hallitus otti pahimpana korona-aikana ja Ukrainan sodan kiihtyessä täysimittaiseksi. Niistä veloista silloinen oppositio hyväksyi yksimielisesti 95 prosenttia.

Orpon hallitus väittää jatkuvasti lisäävänsä sotealueiden rahoitusta, mutta tosiasiassa se leikkaa sitä. Rahoituksen lisäys valuu suoraan kunnilta ja kuntayhtymiltä perittyjen alijäämien kattamiseen, mutta tämä kaikkien tiedossa ollut alijäämä tuli hallitukselle yllätyksenä. Leikkaukset toteutetaan muun muassa alentamalla hoitajamitoitusta ja pidentämällä hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen ja sanomalla, että alueet voivat itse päättää pitää molemmat ennallaan. Sitä hallitus ei kerro, että siihen tarvittavat rahat leikattiin pois. Tämä leikkaus näkyy jo nyt irtisanomisina. Erityisen hyvin tässä hiljaisuudessa kunnostautuu sosiaali- ja terveysministeri, joka korostaa aina alueiden päätösvaltaa ja vetäytyy itse kaikesta vastuusta.

Saa nähdä kuka joutuu oikeuteen, kun ihmisiä alkaa kuolla hoidon puutteeseen.

Nyt hyvinvointialueet ovat juridisen valinnan edessä, kun ne joutuvat päättämään rikkovatko ne perustuslakia vai rahoituslakia. Perustuslaki takaa kaikille tarvittavan hoidon ja hoivan, mutta sitä ei enää voida taata, jos noudatetaan rahoituslain vaatimaa alijäämien kattamista asetetussa aikataulussa. Jostain syystä tämä lakeja jatkuvasti huomommiksi muuttava hallitus ei voi muuttaa rahoituslakia paremmaksi.

Saa nähdä kuka joutuu oikeuteen, kun ihmisiä alkaa kuolla hoidon puutteeseen. Ensimmäisinä ovat tietenkin hoitajat ja lääkärit, mutta sen jälkeen katse kohdistuu alueiden päättäjiin. Tosiasiasiassa vastuu on maan hallituksella, joka jääräpäisesti kieltäytyy antamasta tarvittavaa rahoitusta. Meiltä löytyy useita KHO:n ennakkopäätöksiä, joiden mukaan rahan puuttuminen ei oikeuta jättämään perustuslaissa taattuja palveluja antamatta. Viranomaiset eivät saa noudattaa lakia, jos sen noudattaminen johtaa ristiriitaan perustuslain kanssa.

Mutta mitäpä tekee hallituksemme? Valtiovarainministeri rähjää eduskunnassa SDP:n varjobudjetista, jossa tämän hallituksen kaikkia leikkauksia ei peruta. Sosiaalisessa mediassa hän käy kulttuurisotaa ja vastustaa wokea, jotta kukaan ei huomaisi hänen osaamattomuuttaan. Pääministeri kehuu hallitusohjelmaa ja apupuolueet ovat hiljaa.

Kuka äänesti nämä tunarit valtaan?

Sakari Timonen

Kirjoittaja on juukalainen paluumuuttaja, bloggaaja ja juristi