Palo- ja pelastustoimen sekä ensihoidon palvelut ovat asioita, joita keskivertokansalainen harvemmin miettii arjessaan, vaikka niiden toimivuus on tosipaikan tullen kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys.

Pohjois-Karjalassa soten ja pelastustoimen yhteiselo “saman katon alla” täyttää pian kymmenen vuotta. Tänä aikana toimintaa on kyetty pitkäjänteisesti kehittämään parempaan suuntaan tiukasta rahatilanteesta huolimatta. Maakuntamme ikääntyvän ja pitkien välimatkojen takana asuvan väestön huoli palvelujensa tulevaisuudesta on kuitenkin samaan aikaan vaikuttanut vain kasvaneen.

Ristiriita selittyy osaltaan ensihoitoa ja pelastusalaa koskevan tiedottamisen vaikeudella.

Harvaa kiinnostavat lehdissä herkästi takasivujen pikku-uutisiksi jäävät hallinnolliset päätökset ja lakiuudistukset. Niiden merkitys on kuitenkin keskeinen ihmisiä kummeksuttaneissa muutoksissa. Miksi ihmeessä hätäkeskus enää lähetäkään aina paikalle ambulanssia, vaikka kansalainen ministeri Juuson ohjeiden mukaisesti soittaakin numeroon 112?

Haetaanko tässä säästöjä ihmisten hengestä ja terveydestä? Jos turuilla ja toreilla kuljettaisiin Karpon hengessä karvalakki päässä ja mikrofoni kourassa kysymässä, tuntevatko kansalaiset Erica-järjestelmän uudistusta, aniharva alan ulkopuolella työskentelevä vastaisi myöntävästi.

Mistä sitten on kyse? Erica on valtakunnallinen hätäkeskustietojärjestelmä. Alkuvuosina ohjelman pilkuntarkka käyttö pahimmillaan pakotti häkepäivystäjät miettimään, millaisin kiertoilmauksin kirjata hätäpuhelu ohjelmaan turhien hälytysten välttämiseksi. Muutoin ambulanssi olisi ollut ohjelman mukaisesti pakko lähettää kiiretehtävälle silloinkin, kun kyseessä ei selvästi ollut välitön hengenvaara.

Miksi ihmeessä hätäkeskus enää lähetäkään aina paikalle ambulanssia?

Vuoden 2023 lopulla toteutetun tehtävänkäsittelyn uudistuksen jälkeen hätäkeskuspäivystäjät voivat onneksi taas hyödyntää omaa ammattitaitoaan, eikä kaikkea enää viime kädessä ohjaa Erica-järjestelmän algoritmi.

Kotonaan asuvien ikäihmisten näkökulmasta muutos on johtanut siihen, että apuun voikin saapua ambulanssin sijasta yhden hoitajan yksikkö. Yksikköä käytetään vain kiireettömiin, lain mukaan kahden tunnin sisällä tavoitettavien asiakkaiden tehtäviin. Se tarjoaa toiminnallaan sairaanhoidollista apua ja tukea kotihoidolle. Yksikkö voi tehdä tutkimuksia, konsultoida lääkäriä sekä aloittaa tarpeellisen hoidon potilaan kotona, ilman että ihmisiä kuljetetaan ambulanssikyydillä suotta satojen kilometrien päähän ja takaisin.

Myös etäarviointi eli virtuaaliyksikön käyttö on nykyään osa maakuntamme hyvinvointialueen toimintaa. Kun apua tarvitseva soittaa hätäkeskukseen, hänet voidaan ohjata riskiarvion kautta sairaanhoitajalle, joka kartoittaa avuntarvetta puhelimitse. Potilasturvallisuutta koskevan lainsäädännön mukaisesti paikalle on epäselvissä tapauksissa aina lähetettävä entiseen malliin perinteinen ambulanssi.

Hyvinvointialueella potilaiden tavoittamisajat olivat 2024 kiireellisimpien A- ja B-tehtävien osalta täysin lainmukaisia: pahimpaan hengenhätään apu on aina ehtinyt perille lain säätämässä ajassa. Tämän on ollut mahdollista osaltaan siksi, että kiireettömissä D-tehtävissä hyödynnetään maakunnassamme etäarviointia.

Kehotankin kaikkia maakuntamme ihmisiä tänä keväänä paitsi tarkastamaan kotinsa palovaroittimen toiminnan, myös käyttämään hetken ajastaan tutustuakseen hyvinvointialueemme ensihoidon toimintaa koskevaan ajantasaiseen tietoon.

Juha Kontturi (sd)

Turvallisuuden ja varautumisen lautakunnan jäsen