JOENSUU / Arto Miettinen

Historia havisi viime vuonna, kun sanomalehti Viikko Pohjois-Karjala juhli 115-vuotista taivaltaan. Lehteä kustantava Osuuskunta Kansan Valta on iältään tuntuvasti lehteä nuorempi, mutta sekin saavuttaa kuluvana syksynä ensimmäiset pyöreät merkkivuotensa, 10 vuoden iän.

Vaikka Osuuskunta Kansan Valta ei ikänsä puolesta vielä lehtiyhtiöiden konkarisarjaan yllä, niin harvinaisuutena sitä voi pitää kuten lehteäkin. Tiettävästi Suomessa ei toimi kuin yksi toinen osuuskuntamuotoinen lehti, kuntien omistama Vakka-Suomen Sanomat.

Aiemmin osakeyhtiö Uusi Pohjois-Karjalan kustantaman Viikko Pohjois-Karjalan päätyminen osuuskuntamuotoiseksi lehdeksi on monivaiheinen ja mielenkiintoinen prosessi, josta löytyy niin muistinvaraista kuin myös pöytäkirjoihin perustuvaa tietoa.

Muutosvoimana toimi vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen puoluesihteerien kesken syntynyt päätös siirtää parlamentaarinen lehdistötuki puolueiden omaan hallintaan tiedotus- ja viestintätueksi EU-kilpailusäädöksiin vedoten.

SDP:n riveissä keskustelua aluelehtien tuen kohtalosta käytiin jo vuoden 2008 puoluekokouksessa, mutta erityisesti 2010 Joensuussa, jossa SDP:n puoluesihteeriksi valittiin entinen Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner, joka oli linjannut laittavansa sd-viestinnän remonttiin.

Tukipolitiikka muutoksessa

Viimeisen niitin muutokselle antoi vuoden 2011 eduskuntavaalien tappio, jota seurasi viestintätuen leikkaaminen ja sen uudelleen kohdentaminen Demarin hyväksi lehden 5-päiväisyyden turvaamiseksi, muistaa joensuulainen pitkän linjan demaripoliitikko Juha Hämäläinen, josta sittemmin tuli Osuuskunta Kansan Vallan ensimmäisenä puheenjohtaja.

– Puoluehallitus teki asiasta linjauksen 26.5.2011 ja päätti samalla Vapauden ja Viikko-Hämeen integroimisesta Demariin sekä siitä, että Eteenpäin ja Pohjolan Työ lopetetaan vuoden lopussa, ellei paikallista julkaisijatahoa löydy, Hämäläinen sanoo.

Viikko Pohjois-Karjalan, porilaisen Uuden Ajan sekä jyväskyläläisen Keski-Suomen Viikon kohtalo jäi neuvoteltavaksi paikallistoimijoiden kanssa, kuvaa Hämäläinen.

Viimeisen niitin muutokselle antoi vuoden 2011 eduskuntavaalien tappio, jota seurasi viestintätuen leikkaaminen ja sen uudelleen kohdentaminen Demarin hyväksi lehden 5-päiväisyyden turvaamiseksi.

Neuvottelut käytiin puolueen maakuntalehdissä tosiasiallista määräysvaltaa käyttäneen kehitysyhtiö Suomen Viestintärahoitus Oy:n kanssa, joka oli syrjäyttänyt täkäläiset toimijat myös sanomalehti Uusi Pohjois-Karjalan johdosta jo ammoin.

– Muistan olleeni monessa yhtiökokouksessa JTY:n edustajana ja kokouksen puheenjohtajana. Siitä ehkä seurasi, että jouduin tuolloin 2011 neuvottelemaan JTY:n puolesta myös Viestintärahoituksen eli Tuomas Harpfin kanssa lehden tulevaisuudesta, Hämäläinen kuvaa.

Viestintärahoitus teki esityksen lehden julkaisuoikeuden myymisestä Joensuun työväenyhdistykselle.

Miksi juuri osuuskunta?

SDP:n Pohjois-Karjalan piirihallitus asetti lehden tulevaisuutta selvittämään työryhmän, johon kuuluivat muun muassa Juha Hämäläinen, Joensuun työväenyhdistyksen puheenjohtaja Riitta Myller, piirin toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen, piirin puheenjohtaja Pentti Hartikainen ja lehden tuolloinen päätoimittaja Pekka Kivioja sekä piirihallituksesta myös Jouni Martiskin ja Ari Marjeta.

Työryhmä päätyi lopulta esittämään lehden toiminnan jatkamista osuuskuntana, johon Joensuun työväenyhdistys sitten Uusi Pohjois-Karjalan osakkeista saamansa hinnan lähes kokonaan sijoitti osuuspääomaksi. Myös lehden julkaisuoikeuksien kauppa toteutui lopulta suoraan SVR:n ja osuuskunnan kesken.

Miten yhtiömuodossa päädyttiin sitten osuuskuntaan?

– Otan ideasta mieluusti ”kunnian”, mutta miten siihen tultiin, en tarkoin enää muista. Jollakin tavalla osuuskuntatoiminta eli silloin uutta nousukautta ja siitä varmaan ajatus syntyi. Sen myötä myös kauppaneuvos Eino Tenhunen asiantuntijana tuli kuvioon mukaan. Hän muun muassa kommentoi laatimaani sääntöluonnosta, Hämäläinen kuvaa.

Jollakin tavalla osuuskuntatoiminta eli silloin uutta nousukautta ja siitä varmaan ajatus syntyi.

Toisaalta osuustoimintaa voitiin pitää työväenlehdelle myös historiallisesti ja aatteellisesti sopivana demokraattisena omistamisen muotona, olihan jo vuonna 1906 perustettu lehden edeltäjä Rajavahti osuuskunnan kustantama ja osuustoiminnallisuutta lukijalupauksessaan korostava.

Asiakirjojen mukaan osuuskunnan perustava kokous pidettiin 24. elokuuta 2012, ja sen kutsui koolle Uusi Pohjois-Karjalan pohjoiskarjalaiset omistajat. Kaupparekisteriin osuuskunnan toiminimi rekisteröitiin 2. marraskuuta 2012. Osuuskunnan nimeksi valittiin Osuuskunta Kansan Valta. Nimeen liittyi vielä se episodi, että oli jo olemassa myös Kustannus Oy Kansanvalta, jolta piti ensin saada lupa nimen käyttöön. Nimiehdotuksia oli esillä muitakin.

Osuuskunnan toiminnan vuodet

Osuuskunnan monivaiheisen perustamisvaiheen jälkeen sen puheenjohtajaksi Juha Hämäläisen seuraajana valittiin yhtiökokouksen 22.5.2013 jälkeen Ari Marjeta, joka erosi kuitenkin toimestaan myöhemmin syksyllä. Tämän jälkeen osuuskuntaa veti puheenjohtajan roolissa Pentti Hartikainen.

Osuuskuntaan liittyi heti ensimmäisen toimintavuoden aikana kolmisen sataa jäsentä, joista muutamat yhdistykset sekä yksityishenkilötkin sijoittivat siihen huomattaviakin lisäpääomia.

Hallitus myös käynnisti kehittämishankkeen, jonka tavoitteena oli lehden verkkoviestinnän kehittäminen sekä levikkialueen laajentaminen vaalipiirien yhdistyttyä Pohjois-Savoon. SDP:n puoluehallitukselta haettiin hankkeeseen kehittämisavustusta ilman toivottua vastakaikua.

Osuuskunnan ensimmäiset toimintavuodet osoittautuivat taloudellisten haasteiden ja monien muutosten sävyttämiksi, kun viimeisetkin Uusi Pohjois-Karjalan aikaiset työntekijät eläköityvät päätoimittaja Pekka Kivioja mukaan lukien. Päätoimittajaksi valittiin syksyllä 2013 Arto Miettinen ja osuuskunnan hallituksen otti vetääkseen vuodesta 2015 alkaen Matti Pesonen.

Myös osuuskunnan omasta taloudenhoitajasta päätettiin kustannussyistä luopua ja siirtyä käyttämään kirjanpidossa ulkopuolista tilitoimistoa. Näillä toimin talous saatiinkin käännettyä voitolliseksi samaan aikaan kun lehti täytti 110 vuotta.

Paperilehtien jatkuvasti laskeva levikki uhkaa kyllä ihmisten tiedonsaantia ja sitä kautta demokratiaa

Printtimedian ahdinko uhkaa ihmisten tiedonsaantia

Osuuskunnalla sanotaan usein olevan kaksoisrooli: yhtäältä se on jäsenyhteisö, toisaalta taas liikeyritys, jonka toimintaa määrittävät samat liiketaloudelliset reunaehdot kuten muitakin yrityksiä.

Myös Viikko Pohjois-Karjalaa kustantava osuuskunta on joutunut kohtaamaan viime vuosina printtimedia-alan ennennäkemättömät haasteet, joihin ovat lukeutuneet muun muassa digitalisaatio, myyntien ja lukijakuntien lasku sekä jakelukustannusten sekä painopaperin hinnan nousu.

Näiden haasteiden edessä Joensuun työväenyhdistys sekä eräät muut puoluejärjestöt tekivät SDP:n puoluekokoukselle 2020 esityksen Viikko Pohjois-Karjalan lehtituen nostamisesta nykyisestä 50 000 eurosta 75 000 euroon. Aloite eteni äänestykseen ja kaatui äänin 232–154.

Nyt uudistukset on tehty ja on mahdollisuus digilehden hyödyntämiseen, mutta se edellyttää lehden levikin kasvamista.

Puoluekokouksen illanvieton yhteydessä käytiin kuitenkin puoluesihteerin kanssa keskustelu, jossa sovittiin tapaamisessa puoluetoimistolle hallituksen puheenjohtajien, päätoimittajan, puoluesihteerin ja Työväenlehdistön kannatusyhdistyksen puheenjohtajan kanssa. Tapaaminen oli lehden kannalta onnistunut, sillä siinä sovittiin Työväenlehdistön kannatusyhdistyksen investointituesta kahdelle vuodelle lehden digipalveluiden uudistukseen.

– Nyt uudistukset on tehty ja on mahdollisuus digilehden hyödyntämiseen, mutta se edellyttää lehden levikin kasvamista, jolla on suora vaikutus onnistuneeseen ja tulojen kannalta onnistuneeseen mainosmyyntiin. Vetoammekin lehden lukijoihin, puolueosastoihin ja ammattiyhdistyksiin levikin lisäämiseksi, jolla varmistetaan ainoan alueellisen palkansaajalehden olemassaolo myös tulevaisuudessa, osuuskunnan puheenjohtaja Matti Pesonen vetoaa.

110-vuotias arvokas polku

Osuuskunnan toiminnan edellytyksistä järjestettiin jo elokuun lopussa omistajille, järjestöille ja muille sidosryhmille suunnattu kehittämisilta, jossa käytiin keskustelua siitä, millaiset edellytykset ammatti- ja puoluejärjestöillä olisi turvata lehden tulevaisuus alueella myös vastaisuudessa.

Maakunta-, alue- ja puoluelehtien merkitys on iso yhteiskunnallisessa keskustelussa, poliittisen päätöksenteon valmistelussa ja seurannassa.

Myös osuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Seppo Eskelinen peräänkuuluttaa talkoisiin ay-liikettä, yhdistyksiämme, jäsenistöämme ja Sdp:tä. Erityisesti tukea ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan nyt, kun printtimedian haasteet ovat niin mittavat.

– Paperilehtien jatkuvasti laskeva levikki uhkaa kyllä ihmisten tiedonsaantia ja sitä kautta demokratiaa. Varmaan se on yksi syy myös äänestysprosenttiin putoamiseen ja politiikan kuvan muuttumiseen. Maakunta-, alue- ja puoluelehtien merkitys on iso yhteiskunnallisessa keskustelussa, poliittisen päätöksenteon valmistelussa ja seurannassa. Iltapäivälehtien ja somen kautta kärjistetään ja luodaan negatiivista kuvaa yhteiskuntamme päätöksenteosta. Mediaa tarvitaan oikean ja ajankohtaisen tiedon välittämisessä kaikille suomalaisille, Eskelinen kuvaa.

– Lehtemme sinnittelee edelleen, mutta tarvitsee lisää tilaajia ja siihen haasteeseen toivon teidän vastaavan, jotta meidän lehtemme yli 110-vuotias arvokas polku puolustaa yhteiskuntaamme, sosiaalidemokraattisia arvojamme sekä suomalaista työelämää jatkuisi, Eskelinen lisää.

Lähteenä on käytetty myös Reijo Hämäläisen teosta Työväenlehden arktinen taival (2015), Pertti Elsisen teosta 75 vuotta karjalaista työväen lehteä (1981) sekä Harri Laukkasen teosta Saisinko miekin sanoa...: Pohjois-Karjala-lehden historiikki (2006).