Kuva: Antti Pitkäjärvi
Kolumni: Kunta- ja aluevaaleissa päätetään myös turvallisuudesta
Maailman kuohuessa on viime vuosina puhuttu paljon turvallisuudesta. Julkisuudessa se näkyy pitkälti poliittisten päätöksentekijöiden ulostuloina, asehankintoina, kaikenlaisina strategioina ja kansainvälisen politiikan kiemuroina. Turvallisuus syntyy kuitenkin useimmiten konkreettisesti lähellä ihmistä ja arkea.
Arjen läheisiä päätöksiä tehdään kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kunta- ja aluevaaleja ei yleensä mietitä yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeinä vaaleina, niin sitä ne ovat mitä suurimmassa määrin.
Löytämistäni puolueiden kunta- ja aluevaaliohjelmista vain kahdessa tuotiin suoraan esiin varautumisen tärkeys. Perussuomalaiset korostavat ohjelmassaan sitä, miten kuntien yhteistyöllä, varasuunnitelmilla ja eri hallinnonalojen välisellä vuoropuhelulla on aiempaa suurempi merkitys.
Kristillisdemokraattien ohjelmassa kirjaus oli vielä kattavampi: “Nopea reagointi poikkeusoloissa edellyttää toimintakykyisiä kriisiorganisaatioita, eri skenaarioiden läpikäyntiä ja säännöllistä harjoittelua. Tärkeitä voimavaroja ovat henkinen kriisinkestävyys ja resilienssi, joita on syytä vahvistaa yhteistyössä kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.”
RKP nosti omassa vaaliohjelmassaan esiin yhden varautumisen tärkeän osa-alueen korostaessaan sopimuspalokuntien ja VPK-toiminnan sekä vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tärkeyttä.
Politiikassa päätetään aina pohjimmiltaan elämästä ja kuolemasta.
Vaaliohjelmat kertovat osaltaan, mikä kaikki katsotaan tärkeimmiksi aiheiksi vaaleissa. Toki asian puuttuminen vaaliohjelmasta ei tarkoita sen vastustamista, mutta olisi ollut mukavampaa havaita vähän laajempaa kiinnostusta asiaan.
Joka tapauksessa vuoden 2014 ja Krimin valtauksen jälkeen käynnisteltiin taas julkisen sektorin turvallisuuskonetta muidenkin kuin onnettomuuksien ja luonnonilmiöiden varalta. Keväällä 2022, kun Venäjän uhka nousi uudelle tasolle, saivat toimet lisää vauhtia.
Huoltovarmuuskeskus ja sen alaiset eri elinkeinosektorien varautumisorganisaatiot eli poolit rakentavat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä osana kokonaisuusturvallisuutta. Isommissa kaupungeissa on yhtä useammin päätoiminen turvallisuuspäällikkö. Kuvat Ukrainasta ovat perustelleet väestönsuojelutoimintaa vastaansanomattomasti. Erilaiset alueelliset paikallispuolustusharjoitukset ovat osaltaan kohentaneet osaamista ja viranomaisten yhteistyötä.
Näissä harjoituksissa on kysymys myös päätöksenteon harjoittelemisesta. Demokratia ei katoa kokonaan edes poikkeusoloissa, vaikka operatiivista päätöksentekoa tehdään silloin suoraviivaisemmin.
Politiikassa päätetään aina pohjimmiltaan elämästä ja kuolemasta. Varautumisen ja turvallisuuden asioissa tämä pitää paikkansa erityisen konkreettisesti. Siksi toivon, että yhtenä tulevien vaalien teemana olisi myös valmistautuminen takaamaan kansalaisten turvallisuus myös poikkeusoloissa. Luottamuksen äänestäjiltä saaneen ihmisen on valmistauduttava tekemään koviakin päätöksiä.
Varautumistyötä tehdään toki jo paljon, mutta äänestäjien kysymykset ja toiveet aiheesta olisivat silti nyt paikallaan. Toivoisin mahdollisimman monen kysyvän eri ehdokkailta, että miten hän näkee poikkeusoloihin varautumisen tilanteen kunnan tai hyvinvointialueen tasolla. Tämä on yksi kansanvaltainen tapa vahvistaa maatamme näinä epävakaisina aikoina.
Janne "Rysky" Riiheläinen