Jaakko Lukumaa
Järjestöt: Työttömyyden syyt ja suot
Taantuma, nousseet työttömyysluvut ja työttömyysturvan leikkaukset. Melkoinen suo tarvottavaksi työttömälle, jonka pitäisi samaan aikaan pitää uskoa ja toivoa yllä työllistymisestä ja antaa positiivinen kuva itsestään työnantajalle.
Hallitus teki työttömyysturvan leikkaukset julkisen talouden tasapainottamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi, mutta myös näkökulmasta, jossa työttömyys on valinta. Hallituksen ajatusmaailman mukaan riipaisemalla työttömyysturva sille tasolle, että ihminen ei tule sillä enää toimeen, hän valitseekin mennä töihin. Valinta työttömyys ei pääsääntöisesti ole, vaikka iltapäivälehdet kaivavatkin lööppeihin elämäntapatyöttömiä vahvistaakseen tätä vääristynyttä mielikuvaa. Jos työttömyys olisi valinta, ei meillä työttömyysluvut olisi tällä tasolla.
Työttömyyteen vaikuttaa hyvin moni asia, eivätkä työttömät ole yhtä homogeenista massaa. Muun muassa alue- ja alakohtainen työllisyystilanne, työhistoria, osaaminen, ikä ja terveys vaikuttavat työllistymiseen. Näiden lisäksi SAK:n haastattelututkimuksesta ”Työnhaun tilkityt tiet” käy ilmi, että neljä yleisintä työllistymishaastetta, joiden vuoksi työnhakija koki asemansa huonoksi, olivat ikäsyrjntä, työttömyysstressi, taloudellinen ahdinko ja haasteet koskien terveydentilaa tai jaksamista.
Jos työttömyys olisi valinta, ei meillä työttömyysluvut olisi tällä tasolla.
On inhimillistä, että työnhaussa koetut vastoinkäymiset ja niistä johtuvat hankalat tunteet vaikuttavat myös työnhakijoiden työllistymiseen ja työnhakuun. Pahimmillaan toistuvat pettymykset ja pystyyn nousseet tiet johtavat siihen, että työnhaku loppuu. Moni luokin itselleen keinoja, joiden avulla he pyrkivät suojautumaan työnhaun aiheuttamista hankalilta tunnekokemuksilta. Sosiaaliset suhteet, harrastukset ja muu vapaa-ajan toiminta ovat tässä suuressa roolissa. Myös ammattiylpeys ja positiiviset työelämäkokemukset ovat työnhakijoiden keinoja selviytyä työttömyysaikana.
Työttömyyden ollessa korkealla, hakijamäärät avoimena oleviin työpaikkoihin ovat suuria. Se tekee hakijamassasta erottautumisen vaikeaksi. Monesti myös työpaikkojen vaatimukset työntekijää kohtaan ovat ylimitoitettuja työtehtäviin nähden. Työnantajat etsivät tarunhohtoisia yksisarvisia kuin varmuuden vuoksi, vaikka työtehtävän osaaminen ei sitä vaatisikaan. Palkkaamalla sitoutuneen ja motivoituneen asenteen omaavan työntekijän ja paikkaamalla koulutuksella puuttuvaa osaamista, moni työ ja tekijä kohtaisi toisensa nykyistä paremmin.
Sonja Laitinen
Kirjoittaja on SAK:n Itä-Suomen alueen alue- ja järjestöasiantuntija.