Maan hallituksen budjettiesitys vuodelle 2025 vahvistaa jo hallitusohjelmasta syntynyttä mielikuvaa äärettömän kovan, ja osin säälimättömän linjan jatkumisesta ensi vuonna.

Kelan etuuksien määriin ja ehtoihin on tulossa ensi vuonna useita muutoksia. Asiakasmaksut ja lääkekulut nousevat, sairauspäivärahaa leikataan, sosiaaliturva pysyy jäädytettynä.

Nykyisin 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet, lääkkeet siinä samalla, siirretään sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta 14 prosentin verokantaan. Lääkekustannusten alkuomavastuu nousee 50 eurosta 70 euroon. Lisäksi alkuomavastuu sidotaan kansaneläkeindeksiin, jolloin sitä käytännössä korotettaisiin jatkossa vuosittain. Lääkekustannusten vuosiomavastuuta eli lääkekattoa (nyt 626,94 euroa kalenterivuodessa) korotetaan kansaneläkeindeksin mukaan.

Suunnitteilla on kiristää omaisuuden ja tulojen vaikutusta eläkkeensaajan asumistuen määrään. Hallituksen esitysluonnoksessa arvioidaan, että eläkkeensaajan asumistuki pienenee keskimäärin 15 e/kk noin 200 000 tuensaajalla. Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettaviin lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksiin tai asumismenojen enimmäismääriin ei tule korotuksia vuonna 2025.

Edellä mainitut säästöt tulevat iskemään etenkin pienituloisiin ja eläkeläisiin. Eläkkeensaajien Keskusliiton Pohjois-Karjalan piiri vastustaa niitä jyrkästi.

Edellä mainitut säästöt tulevat iskemään etenkin pienituloisiin ja eläkeläisiin. Eläkkeensaajien Keskusliiton Pohjois-Karjalan piiri vastustaa niitä jyrkästi.

Kotitalousvähennykseen on tulossa erittäin tuntuvat leikkaukset. Vähennyksen enimmäismäärä laskee 1 600 euroon ja kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä saatu korotettu vähennys poistuu. Enimmäismäärä on tällä hetkellä 2 250 euroa remonttitöistä ja 3 500 euroa kotitalous-, hoiva- ja hoitotöistä. Kotitalousvähennyksen omavastuuosuus nousee samalla nykyisestä 100 eurosta 150 euroon. Vähennys on ensi vuoden alusta 35 prosenttia työn osuudesta, jos ostaa työn tai hankkii palvelun yritykseltä. Nykyisin vähennys on 40 prosenttia remonttien työn osuudesta ja 60 prosenttia kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön osuudesta.

Kotitalousvähennyksen avulla moni suomalainen on voinut hankkia itselleen tai läheisilleen apua arjesta selviytymiseen ja tukipalveluita pärjäämiseen kotona omien voimien hiipuessa. Nyt on hallitus vaikeuttamassa oleellisesti kotona pärjäämisen edellytyksiä ja samalla se myös vaikeuttaa hyvän hoidon saamista kiristämällä henkilöstömitoitusta sekä löyhentämällä hoitotakuun rajoja.

Hallituksen 23.9. julkaisemien vaikuttavuusarvioista paljastuu, että leikkauspäätösten merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin eli pienituloisiin ja julkisia palveluita paljon käyttäviin henkilöihin. Tämä ei liene tullut hallitukselle yllätyksenä!

Päätetyt leikkaukset tulevat vääjäämättä kasvattamaan ikäihmisten sairastavuutta, yksinäisyyttä ja henkistä pahoinvointia maassamme. Tätä ajatellen nousee eläkejärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten sekä tuhansien vapaaehtoisten tekemä, ennaltaehkäisevä henkinen- ja fyysinen terveystyö ja täydellinen täsmälääke yksinäisyyden torjuntaan, työ entistä tärkeämpään asemaan. Sekin on kuitenkin vaarassa hallituksen päätettyä leikata myös sote-järjestöiltä järkyttäviä summia ensi vuodelle sekä vuosille 2026 ja 2027.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Pohjois-Karjalan piiri