Vaikka suurin osa suomalaisista ei maksa perintöveroa, yllättäen Orpon asettama rikkaiden yritysjohtajien työryhmä nosti perintöveron yhdeksi yhteiskunnan ongelmaksi. Sinänsä tämä on ymmärrettävää, koska perintövero on erityisen hyvä vero siinä, että se kohdistuu kaikkein rikkaimpiin – tilastokeskuksen mukaan suurimmat perintöverot kohdistuvat hyvätuloisiin 45–64-vuotiaisiin. Noin 60 prosenttia suomalaisista ei joutunut vuonna 2022 maksamaan perintöveroa ollenkaan ja puolella perijöistä maksettava perintövero oli alle 3000 euroa.

Taloustieteilijät pitävät perintöveroa yhtenä tehokkaimmista verotuksen keinoista, ja ei olekaan yllättävää, että Orpon kasvutyöryhmän ainoa taloustieteilijä jätti eriävän mielipiteen toimenpide-ehdotukseen. Tämä pääasiassa rikkaisiin perijöihin kohdistuva vero kerää vuosittain valtion kassaan 1,2 miljardia euroa. Samalla perintöveron poistamisen positiivisista vaikutuksista talouteen ei ole tieteellistä näyttöä. Olisi kiinnostavaa kuulla Orpon ja Purran ajatuksia siitä, millä tämä tulonsiirto rikkaille rahoitettaisiin.

Orpon kasvutyöryhmän ainoa taloustieteilijä jätti eriävän mielipiteen toimenpide-ehdotukseen.

Toteutuessaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla lisäisi pienien perintöjen verotusta. Ne suvut ja perheet, jotka eivät joudu myymään perittyä omaisuutta, saisivat perintönsä verottomina. Samalla he voisivat jättää omaisuuden kasvamaan arvoa ja antaa sen sen eteenpäin seuraavalle sukupolvelle jälleen verottomana. Samalla pohjoiskarjalainen, joka perii kotitalonsa, mutta joutuu talous- tai elämäntilanteen vuoksi myymään sen perimisen jälkeen, joutuu maksamaan vähintään 30 prosentin luovutusvoittoveron riippumatta myyntivoiton suuruudesta.

Nykyisessä perintöverossa on ongelmansa, mutta se on tehokas ja oikeudenmukainen työkalu varallisuuserojen tasaamiseen ja sen takia siitä ei pidä luopua.

Antti Saarelainen

Joensuu

Alue- ja kuntavaaliehdokas (vas.)