Kuva: Antti Pitkäjärvi
Kolumni: Kymmenet päivät, jotka järisyttävät maailmaa
Donald Trump vannoi virkavalansa toiselle kaudelleen 20. päivä tammikuuta kuluvana vuonna. Tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus. Se tunne syntyy siitä, että maailma on muuttunut niin rajusti näiden viikkojen aikana.
Yleensä kun tarkastelee toisenlaista maailmaa, se tapahtuu historian kautta. Jollakin tavalla pitkiä aikoja sitten olivat asiat hyvin eri tavalla. Erilaisen maailman tarkasteleminen on itse asiassa hyvin kiinnostavaa. Historian harrastus perustuu juuri tähän Minä, ja moni muukin, tutkailee toisia maailmoja ja miettii, että minkälaista se elämä niissä maailmoissa oli.
Venäjällä bolševikkivallankumousta johtaneen Vladimir Leninin suuhun on laitettu toteamus, että on vuosikymmeniä, jolloin mitään ei tapahdu, ja sitten on viikkoja, jolloin tapahtuu vuosikymmeniä. Pietarissa 1917 bolševikit toimivat määrätietoisesti ja suhteellisen pienellä joukolla käänsivät 1900-luvun maailman uuteen asentoon.
Bolševikeilla oli ajatus siitä, että uuden maailman luomisen edellytys on vanhan hävittäminen. Todellisen vallankumouksen oli Leninin mukaan pakko olla väkivaltainen, koska hallitseva luokka ei luopuisi vallasta vapaaehtoisesti. Tätä ajatusta on tuonut esiin myös trumpismin pääideologi Steve Bannon.
Itselläni on viime viikkoina noussut yhä useammin esiin rinnastaa bolševikkivallankumous ja Trumpin toisen kauden räväkkä alku.
Itselläni on viime viikkoina noussut yhä useammin esiin rinnastaa bolševikkivallankumous ja Trumpin toisen kauden räväkkä alku. Ne ovat toki eri aikakausien ja järjestelmien ilmiöitä, mutta yhtäläisyyksiä löytyy vallan keskittämisessä, opposition tukahduttamisessa ja propagandan käytössä. Venäjällä se toki tapahtui väkivaltaisesti, Yhdysvalloissa keinot ovat olleet erilaisia.
Keskeinen ero luonnollisesti on se, että bolševikit loivat uuden yhteiskuntajärjestelmän vallankumouksen kautta. Trump taas toimii demokraattisen järjestelmän sisällä, mutta pyrkii muuttamaan sitä autoritaarisempaan suuntaan.
Trump ei muodollisesti hajota demokraattisia instituutioita, mutta heikentää niitä esimerkiksi suosimalla sokeasti tottelevia virkamiehiä, haastamalla oikeusvaltion periaatteita ja pyrkimällä muokkaamaan perustuslaillisia normeja omaksi edukseen.
Vaikka Trump palasi valtaan tosiaan vaalien kautta, niin hänen retoriikkansa ja tukijoidensa toiminta kyseenalaistavat perinteisiä demokratian normeja. Hänen poliittinen linjansa perustuu populistiseen nationalismiin ja Yhdysvaltain sisäisten kulttuurisotien lietsontaan.
Valtaa keskitetään presidentille "kansan tahdon" nimissä. Kun oikeusistuimet ovat pysäyttäneet Trumpin määräyksiä lainvastaisina, on kieroutunut vastaväite ollut, että demokraattsesti säädettyjä lakeja valvoessaan tuomarit uhmaavat demokratiaa.
Neuvosto-Venäjällä kansanviholliseksi katsottuja raivattiin tieltä väkivalloin. Trumpin hallinto pyrkii neutraloimaan poliittiset vastustajansa institutionaalisin keinoin, kuten oikeuslaitoksen ja kongressin kautta.
Trumpia vastaan rikossyytteitä nostanut erikoissyyttäjän Jack Smith hankki erottuaan itselleen juridisen edustajan odottaessaan kosto mielessä tehtyjä tutkintoja. Trump allekirjoitti juuri presidentin määräyksen, joka kieltää Smithiä edustavalta toimistolta liittovaltion työt ja vie kaikilta toimiston asianajajilta turvallisuusluokitukset. Näin Trump paitsi yrittää viedä Smithiltä mahdollisuuden puolustautua kunnolla, myös tekee toimistosta varoittavan esimerkin.
Lenin ja bolševikit käyttivät sisällissodan aikana luokkavihollisten ja "vastavallankumouksellisten" uhkaa oikeuttamaan pakkotoimet ja terrorin. Trumpin hallinto puolestaan levittää narratiivia, jossa liberaali eliitti, valtamedia ja "syvä valtio" ovat kansan vihollisia. Trumpille totuus ei merkitse mitään ja hän hyödyntää estoitta disinformaatiota vihan ja pelon luomisessa. Kansanvihollisia ovat nyt maahanmuuttajat, liberaali eliitti ja kansainväliset instituutiot.
Trumpin kiivaimpien kannattajien luoma häirinnän ja väkivallan uhka on keskeinen keino paitsi opposition, myös republikaanisen puolueen sisäisen kritiikin painamiseksi alas. Liittovaltion palveluksesta erotetaan nyt Demokraattisen puolueen kannattajia ja Trumpia kritisoineita.
Vallankumouksen jälkeen bolševikit alistivat median ajamaan valtion johdon asiaa. Trump puolestaan käytännössä hallitsee oikeistomediaa, kuten Fox Newsiä ja sosiaalisen median alustoja.
Konservatiiviset mediat ovat samassa asemassa kuin republikaanipoliitikot: jos ne eivät uskollisesti toista Trumpin sanomaa, joutuvat ne hänen epäsuosioonsa ja menettävät asemansa. Muskin X-palvelun algoritmit tukevat Trumpin viestiä Yhdysvalloissa ja myös muualla. Liberaalit tai neutraalit mediat ovat jo joutuneet Trumpin painostamiksi ja uhkailemiksi.
Jää nähtäväksi mihin suuntaan Yhdysvaltain MAGA-vallankumous etenee ja kestävätkö maan demokraattiset insituutiot tätä rynnistystä. Meille eurooppalaisille tämä kaikki tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että parhaassakin tapauksessa meidän on nyt pärjättävä omillamme Venäjää ja Kiinaa vastaan. Huonommassa tapauksessa meillä on vastassamme myös autoritaarinen ja aggressiivinen Yhdysvallat.
Janne "Rysky" Riiheläinen