Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin japanilaiselle ydinaseita vastustavalle organisaatiolle Nihon Hidankyolle.

Järjestö ylläpitää Hiroshiman ja Nagasakin atomipommi-iskujen uhrien muistoa. Meillä kaikilla on vastuu ydinaseiden vaarallisuudesta, painotettiin Norjan Nobel-komiteasta palkinnon luovutustilaisuudessa.

Naton vuotamien tietojen mukaan Suomi juhlii Nobelin rauhanpalkintoa osallistumalla lokakuussa Naton ydinaseharjoituksiin Euroopassa. Näin on tapahtumassa ilman minkäänlaista julkista keskustelua toiminnan vaikutuksista Suomen asemaan.

Kuitenkin Venäjä on muuttamassa ydinasestrategiaansa niin, että ydinasevallan liittolaisen tavanomaisiin ohjuksiin voidaan vastata ydinasein.

Päättäjiemme into osallistua aktiivisesti Naton ydinasepelotteeseen normalisoi ydinaseita.

Nato-jäsenyys ei velvoita meitä osallistumaan ydinaseharjoituksiin, se on täysin meidän omassa päätösvallassamme. Lehtitietojen mukaan Suomi osallistuu tässä vaiheessa ilman ydinaseita tavanomaisin räjähtein varustetuilla Jassm-ohjuksilla. Ne yltävät 900 kilometrin päähän, syvälle Venäjän alueelle ja muodostavat uhan Venäjän puolustukselle.

Ydinenergialaki on edelleen voimassa. Se säädettiin aikanaan estämään ydinaseiden sijoittaminen ja Suomen alueen käyttäminen ydinaseiden kauttakuljetuksiin. Sillä haluttiin luoda vakautta Suomen lähialueille. Nyt päättäjien taholta on väläytelty lain muuttamista.

Vielä ennen 2019 eduskuntavaaleja sekä vasemmistopuolueet että vihreät kannattivat YK:n ydinasekiellon allekirjoittamista. Kansalaisista sitä kannatti silloin yli 80 prosenttia, se ei kuitenkaan riittänyt päätöksentekoon. Kansainvälisen oikeuden mukaan ydinaseet ovat nyt laittomia, kun ydinaseiden kieltosopimus tuli voimaan 22. tammikuuta 2021, kun 50 maata oli ratifioinut sen.

Pelkään että päättäjiemme into osallistua aktiivisesti Naton ydinasepelotteeseen normalisoi ydinaseita. Lisääntyykö silloin turvallisuutemme? Vai tekeekö se meistä ensi-iskun kohteen suursodan oloissa.

Hannu Ketoharju