Lehti on nyt uusi, vielä kun olisi tilaajia
Itäsuomalaisen ensimmäisen numeron ilmestymisestä 3.10. on kulunut nyt parisen kuukautta aikaa.
Uuden lehden toiminta on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin, lehdessä on debytoinut kolmisenkymmentä uutta kirjoittajaa tai avustajaa uusilta maantieteellisiltä alueilta sekä aiheista, joista lehden edeltäjä Viikko Pohjois-Karjala ei aiemmin juurikaan uutisoinut.
Esillä on ollut uutisia ympäristöliikkeestä, maakuntateatterien ahdingosta, liikenneyhteyksistä, kirjallisuudesta ja yliopistojen koulutuspolitiikasta, Rautavaaralta, Maaningalta, Kuopiosta, Siilinjärveltä, Vehmersalmelta, Varkaudesta, Mikkelistä, Imatralta ja Parikkalasta, Pohjois-Karjalan pitäjiä unohtamatta.
Uusilla kirjoittajilla, aiheilla ja lähestymistavoilla on pyritty ravistelemaan rutiineja ja tarjoamaan luettavaa lukijoille, jotka kenties ovat tarttuneet SDP:n alueelliseen lehteen ensimmäistä kertaa eläessään. Näitä on muuten yllättävän paljon, ja palaute uudenlaisesta tulokulmasta on ollut hyvin myönteinen.
Kun tähän lisätään vielä tieto siitä, että SDP:n puoluevaltuusto hyväksyi marraskuussa lehden viestintätuen jatkumisen nykyisen suurisena myös vuonna 2025, voi perinteikkään Viikko Pohjois-Karjalan uudistumisen Itäsuomalaiseksi todeta sujuneen lähes kaikilta osin toivotuissa merkeissä.
Pelin henki on selkeä: lehden julkaisemista ei voida pitkällä tähtäimellä jatkaa, ellei sille löydy riittävää määrää tilaajia.
Lähes-varaumaa on käytettävä kuitenkin siksi, ettei lehti ei ole myönteisestä palautteesta ja innostuksesta huolimatta onnistunut kasvattamaan toistaiseksi tilaajamääräänsä siinä mittakaavassa kuin lehden toiminnan jatkaminen pitkällä tähtäimellä edellyttäisi.
Itäsuomalaisen tilaamiseksi on siksi vedottu Itä-Suomen alueen puolue- ja ammattijärjestöihin, jotka voisivat madaltaan jäsenistönsä tilauskynnystä tilaamalla kaikille jäsenilleen lehden tutustumisjakson. Käytännössä tuo vaje on 500–1000 tilaajan luokkaa, mitä ei voi pitää kohtuuttomana määränä kun huomioi, että esimerkiksi SAK:n liitoilla on alueella kymmeniä tuhansia jäseniä.
Pelin henki on selkeä: lehden julkaisemista ei voida pitkällä tähtäimellä jatkaa, ellei sille löydy riittävää määrää tilaajia.
Arto Miettinen
päätoimittaja