Demarinaiset: Hoiva, tasa-arvo ja työmarkkinat – kenen vastuulla hoiva on?
Hoiva on yhteiskunnan perusta, mutta sen jakautuminen ei ole tasa-arvoista. Suomessakin naiset kantavat edelleen päävastuun sekä virallisesta että epävirallisesta omaisten hoivasta. Tämä vaikuttaa paitsi hoivaajien hyvinvointiin myös työmarkkinoihin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Sukupolvibarometri 2025:n mukaan vajaa kolmannes suomalaisista pitää luonnollisena, että naiset kantavat enemmän hoivavastuuta perheissä. Tämä ajattelutapa heijastuu arkeen eri tavoin: naiset tekevät edelleen enemmän hoivatyötä, mikä voi rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan edetä urallaan, lisätä osa-aikaista työskentelyä ja vaikuttaa taloudelliseen itsenäisyyteen.
Ilman rakenteellisia muutoksia hoivataakka kasautuu yhä useammin naisille, erityisesti iäkkäiden määrän kasvaessa.
Kun naisten asemaa työelämässä on pyritty vahvistamaan, hoivan tasa-arvoista järjestämistä ei ole ratkaistu riittävän kunnianhimoisesti. Ilman rakenteellisia muutoksia hoivataakka kasautuu yhä useammin naisille, erityisesti iäkkäiden määrän kasvaessa. Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 pääasiallista hoivaajaa, jotka kantavat suuren osan läheisensä tarvitsemasta hoivasta. Tämä on valtava joukko, joka tarvitsee tukea ja vaihtoehtoja.
Tasa-arvoinen hoiva vaatii poliittisia ratkaisuja ja kulttuurin muutosta. Perhevapaauudistukset, joustavat työajat ja hoivapalveluiden saatavuus ovat joitakin keinoja, joilla hoivaa voidaan jakaa tasaisemmin. Myös työnantajien rooli on keskeinen – perheystävälliset työpaikat ja joustavat työjärjestelyt mahdollistavat hoivavastuun jakautumisen ilman, että se heikentää työmarkkina-asemaa.
Myös miesten tulee aktiivisesti ottaa vastuuta ja vaikuttaa tilanteen muuttumiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että he jakavat tasapuolisesti hoivavastuuta perheessä, pitävät perhevapaita siinä missä naisetkin ja osallistuvat omaisten hoivaan yhtä lailla. Lisäksi miehet voivat tukea työpaikoilla ja yhteiskunnallisessa keskustelussa sellaisia rakenteellisia muutoksia, jotka helpottavat hoivatyön jakautumista tasaisesti. Kulttuurin muutos tapahtuu arjen valinnoilla ja sillä, että miehet osallistuvat aktiivisesti hoivaan ja tekevät näkyväksi sen tärkeyden.
On aika kysyä: kenen vastuulla hoiva on? Vastaus ei voi olla yksiselitteisesti naisten. Tasa-arvoinen yhteiskunta rakentuu sen varaan, että niin epävirallinen kuin virallinen hoiva ja vastuu siitä jaetaan oikeudenmukaisesti.
Tytti Luoma
FM, AmO, Tulkki (AMK), HHJ, JYET
Savo-Karjalan Demarinaisten puheenjohtaja
Kuopion Invalidit ry:n puheenjohtaja