VARKAUS / Vesa Moilanen

Elokuvan idea käynnistyi Suhosen pyynnöstä saada muutaman minuutin mittainen katselmus hänen elämästään viisikymppisilleen. Kun tärkeät asiat ja teemat nousivat esille, katselmuksesta muodostui vähän yli puolen tunnin mittainen henkilökohtainen ja koskettava tositarina.

Elokuva on ideoitu ja valmistettu ilman varsinaista käsikirjoitusta, kysymysten perusteella. Elokuvassa Suhonen avaa omaa elämäänsä ja tuntojaan lapsuusvuosiensa ankeista oloista alkaen, päätyen kansanedustajaksi. Suhteellisen traumaattinenkin tarina tuo esiin toivon näkökulman. Elokuvan toteutuksesta vastaa varkautelainen RDE Media Oy ja kyseessä on Jere Koistisen kolmas elokuva, jota hänen kaverinaan on ollut tekemässä Teemu Kantonen.

On niin pienestä kiinni, mihin suuntaan lapsen ja nuoren elämänsuunta lähtee.

Alkuteksteissä tulee esiin lause ”Sinusta tulee vielä jotakin”. Dokumentissa Suhonen kertoo aidosti, miten huono-osaisuus ja lapsiperheköyhyys ovat aina olleet todella rajusti vallitsevina, ovat nykypäivänä ja tulevat pahimmillaan jopa syvenemään. Hän tilittää tuntojaan, haasteita on ollut lapsesta lähtien mutta tuo esiin myös kiitollisuutensa elämänkulkunsa vaihtelevista ajoista, myös vaikeista ajoista, hänen huostaanotostaan 9-vuotiaana eläkkeellä olevien isovanhempiensa luokse. Siellä hänestä ja isoveljestä huolehdittiin ja annettiin eväitä elämänpolulle – isovanhemmat välittivät lapsenlapsistaan. Tuosta ajanjaksosta käynnistyi hänen oikea lapsuutensa.

Suhonen – Tintin taival -elokuva kertoo Suhosen vanhempien sairaudesta, alkoholismista, joka johti asioidenkulkuun ja vei vanhemmat pois tästä maailmasta. Ison osan dokumentin sisällöstä muodostavat Timo Suhosen kokemukset, lapsuuden 4–9-ikävuosien draamat, huostaanottovaiheet ja elämää siitä eteenpäin.

Päähenkilön lisäksi elokuvassa on keskustelemassa työkavereita eduskunnasta – muun muassa lapsiperheköyhyydestä – köyhyystutkija, europarlamentaarikko Maria Ohisalo, ”terapeutti Ville”, kansanedustaja Ville Merinen, kansanedustaja Mauri Peltokangas ja kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen.

Dokumentti luo näkymää myös nykyiseen maailmantilanteeseen ja Suomen valtakunnankin tilanteeseen, jalostamalla sisällön hyvin merkitykselliseksi. Hallituksia ja puolueita ei arvostella, kysymyksessä ei ole millään muotoa poliittinen kuvaus. Mutta muistutetaan, että nimenomaan päätöksenteolla pystytään vaikuttamaan asioihin, vaikka ongelmien ratkaiseminen ei ole helppoa.

En halua loukata ketään, haluan tuoda esiin toivon ja positiivisuuden.

Timo Suhonen näkee erittäin tärkeänä tuoda esiin elämän ja yhteiskunnan kriisitilanteita.

– Tunnistan ja tiedostan, että dokumentti voi herättää katsojissa monenlaisia tuntemuksia. En halua ruotia mitään enkä osoittaa katkeruutta ketään kohtaan, en biologisia vanhempiani kohtaan. Dokumentin välityksellä haluan kertoa toiveikkuudesta ja positiivisesta näkökulmasta. On niin pienestä kiinni, mihin suuntaan lapsen ja nuoren elämänsuunta lähtee. Kun napsahtaa oikeaan suuntaan, niin voi olla esimerkiksi kansanedustaja, hän sanoo ja jatkaa, että elokuva tuo esiin rajujakin yksityiskohtia ja lieveilmiöitä, mutta toivoo nimenomaan niiden kautta katsojien saavan ymmärrystä elokuvan moneen asiasisältöön.

Suhosen mukaan Tintin taival -tarinoita on liikaakin, puhuttaessa lapsiperheköyhyydestä ja siihen liittyvistä ongelmallisista ilmiöistä.

– En halua loukata ketään, haluan tuoda esiin toivon ja positiivisuuden – dokumentin henkilökohtaisuudessaan näen tehdyn arvoiseksi. Tintin taival on kannattanut kulkea, hän korostaa.

Elokuvan kuvaukset on tehty eduskuntatalolla Helsingissä ja Suhosen kotikaupungissa Varkaudessa. Dokumentti julkaistiin YouTubessa keskiviikkona 5.2. ja tulevaisuudessa voimme jäädä odottelemaan Suhonen – Tintin taival näkymistä kenties television välityksellä.

Suhonen – Tintin taival