Mielipide: Onko järkeä supistaa omaishoidosta?
Maamme hallitus ilmoitti uusista leikkauksista sosiaali- ja terveyspalveluihin, leikkaukset kohdistuvat suurelta osin ikäihmisten ja vammaisten palveluihin. Väestön osaan, jotka ovat kaikkein eniten tuen tarpeessa. Leikkaukset pakottavat hyvinvointialueet tekemään säästöjä, jotka ovat hyvin lyhytnäköisiä.
Hallitus haluaa, että hyvinvointialueet kehittäisivät etä- ja digipalveluita ja supistaisivat omaishoidosta ja kotiin annettavista palveluista.
Omaishoito on varmaan koko meidän terveydenhuollon kustannustehokkain hoivamuoto. Omaishoitaja saa ympärivuorokautisesta hoitotyöstä 472,15 e/kk – 944,31 e/kk, tästä vähennetään verot!
Omaishoidon tuki on sosiaalietuisuus, mutta samalla myös hoivapalvelu. Omaishoito ja omaishoidon tuki on määritelty laissa. Omaishoitolaki määrittelee omaishoidon tuen seuraavasti - omaishoidon tuki on lakisääteinen määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntämisestä ja järjestämisestä vastaa hyvinvointialue.
Mahdollistaako laki hyvinvointialueiden säästökikkailun sen turvin?
Herää kysymyksiä?
Tarkoittaako määrärahasidonnaisuus valtion hyvinvointialueelle myöntämää rahoitusta, vai hyvinvointialueen talousarviota?
Mahdollistaako laki hyvinvointialueiden säästökikkailun?
Hyvinvointialue on tuen myöntäjä ja tuen maksaja. Hyvinvointialue määrittelee kriteerit tuen myöntämiselle. Myös hakemusten käsittelyaika kuuluu hyvinvointialueelle. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on strategissaan määritellyt käsittelyajan 3 kuukaudeksi.
Mikäli hyvinvointialue haluaa säästää, omaishoidon tuki ja sen myöntäminen antaa mahdollisuuden. Voidaanko alibudjetoimalla jättää tuensaajia tuen ulkopuolelle? Toteamalla määrärahojen loppuneen.
Omaishoitolaki pitää sisällään muitakin omaishoitajien jaksamista tukevia toimia, kuten oikeuden vapaapäiviin ja kuntoutukseen. Näitä laiminlyödään yhtä lailla talouteen ja resursseihin vedoten.
Omaishoidon tuki on äärimmäisen tärkeä tukimuoto juuri ikäihmisille ja vammaisten omaisille. Se mahdollistaa kotona annettavan inhimillisen hoivan. Omaishoitaja tekee sen työn minkä muutoin joutuisi kotihoito ja hoivapaikat suorittamaan. Omaishoitaja, pienellä tuella, ruokkii, pesee, saunottaa, pukee, lääkitsee, käy kaupassa, hoitaa asiointia, käyttää lääkärissä, apteekissa ja antaa inhimillistä läheishoivaa omaiselle, jokaisena kuukauden päivänä 24h.
Tulevan Pohjois-Karjalan hyvinvointialuevaltuuston on pidettävä huolta, että meillä ei sorruta alibudjetointiin omaishoidon osalta, vaan pidetään huolta omaishoitajien jaksamisesta ja mahdollisuudesta tehdä työtään.
Vesa Kuronen
SDP, aluevaaliehdokas